Hyvä hiljaisuus

13.9.–11.12.2016

Pekka Halonen_Lukeva tyttö n 1913_www

Nykyajan kiireen ja melun keskellä on välillä hyvä pysähtyä ja aistia hiljaisuutta. Jokaisella meistä on oma käsitys siitä, mitä on hyvä hiljaisuus. Toivottua, hyvää hiljaisuutta voikin olla monenlaista. Kenelle se on tuttua arjen äänimaailmaa tai totaalista hiljaisuutta, toisille luonnonäänet tai mieluisa musiikki ovat hyvää hiljaisuutta. Esimerkiksi Jean Sibelius vaati täydellistä hiljaisuutta työskennellessään, kun taas Pekka Halosta Maija-puolison taitava pianonsoitto inspiroi maalaamaan.

Tuusulanjärven taiteilijat kokivat viime vuosisadan lopulla Helsingin liian meluisaksi ja ahdistavaksi. He hakeutuivat asumaan maaseudulle muun muassa saadakseen parempaa työrauhaa. Helsinki kävi Halosen hermoille: ”Vaikka kyllä minä edel­leenkin vielä luen iltarukoukseni että Luoja ei rankaisisi ketään hyviä ihmisiä sillä, että he olisivat täällä ajassa pakotetut kärsimään helvetin esima­kua ja asumaan kaiken rumuu­den ja proosan pesäpaikassa - Helsingis­sä!”. Samoin Sibelius koki Helsingin kielteisesti. Ainolan valmistumista odotellessa hän toivoo: "Kunpa saisin sen jo pystyyn. Taistelen sen puolesta kynsin hampain. Kaipaan pääs­tä rauhaan ja hiljaisuuteen.." ja myöhemmin: "…Minulle oli välttämätöntä päästä pois Helsingis­tä. Taiteeni vaatii toista ympäristöä. Helsingissä kuoli kaikki laulu sisältä­ni."

Nykypäivän tutkimusten mukaan hiljaisuus saa ihmisen paremmin kuuntelemaan sisintään ja keskittymään. Hiljaisuus antaa mielenrauhaa sekä ennen kaikkea myös luomisvoimaa. Samoin tutkimukset todistavat, että jo parinkymmenen minuutin ajan luonnossa oleminen tekee hyvää ihmisen terveydelle. Tämä on suureksi osaksi juuri hiljaisuuden ansiota, mutta myös luonnon esteettisyyden katsotaan vaikuttavan asiaan. Metsä rauhoittaa, kohentaa mielialaa ja laskee jopa verenpainetta. Aina ei välttämättä tarvitse lähteä edes ulos. Jo ikkunasta näkyvällä luontomaisemalla tai luontoaiheisilla maalauksilla on katsottu olevan mielialaa kohentavia terveysvaikutuksia.

Hyvä hiljaisuus-näyttelyn taiteilijat ovat kuvanneet mieltä rauhoittavia luontonäkymiä eri vuodenaikoina – pehmeistä lumihangista tasaisesti aaltoavaan veteen tai intiimeihin luonnon lähinäkymiin. Näyttelyssä on esillä myös hiljaisia arjen askareita – lukemisesta käsitöiden tekoon ja lasten nukkumiseen. Teoksista suurin osa on Pekka Halosen maalaamia, mutta mukana on myös muita taiteilijoita esimerkiksi Ferdinand von Wright, Helene Schjerfbeck, Elin Danielson-Gambogi, Alvar Cawén ja Eero Nelimarkka. Teokset ovat peräisin sekä yksityiskokoelmista että museoista.

Halosenniemessä on nyt oiva tilaisuus nauttia upeista maisemista niin maalausten kuin ikkunasta avautuvien näkymien kautta. Yläkertaan, vanhempien makuuhuoneeseen, on tuotu kaksi uutta nojatuolia museovierailijoita varten. Siellä voi istua ja aistia talon rauhaisaa atmosfääriä sekä lukea päivän sanomalehteä tai selailla Pekka Halonen_Talvimaisema 1915_wwwtaidekirjoja. Halosenniemessä aikanaan luettiin hyvin paljon niin kirjallisuutta kuin sanomalehtiäkin. Pekka Halonen seurasi päivänpolitiikkaa myös lehdistä lukien. Hänen kirjailijapoikaansa Antti Halosta lainaten: ” Jalat suuren keinutuolin toiselle reunalle viskattuina, usein lakki unohtuneena päähän ja lukulasit nenällä hän upotti itsensä kaulaa myöten niihin päivälehden palstoihin, joita eniten vihasi ja keinutteli itselleen politiikkaa tunnista tuntiin. Kun lopulta rupesi suututtamaan hän viskasi lehden luotaan ja alkoi hiljaa murahdellen astella edestakaisin suuressa työhuoneessa. Mutta pian narrasi päivälehden politiikka taas takaisin keikkuvaan seuraansa…”

Teksti: Johanna Rinta-aho


Hyvä hiljaisuus

Halosenniemi 13.9.-11.12.2016


HALOSENNIEMI
Tuusulan taidemuseo
Rantatie, Tuusula
p. 09 8718 3466, 09 8718 3465
www.halosenniemi.fi
www.facebook.com/halosenniemi
Avoinna
1.9.-11.12. ti-su klo 12-17
Pääsymaksut
aikuiset 8 € / eläkeläiset, opiskelijat 6 € /lapset (7–17 v.) 2 €.


Netland-tuotantoa