Halosenniemi
Takaisin ylös

Elämän vuodet

1865          

Pekka Halonen syntyi 23.9. Lapinlahdella, Iisalmen pitäjässä. Halosen vanhemmat olivat Olli ja Wilhelmiina Halonen. Olli-isä oli maanviljelijä ja käsityöläinen, Miina-äiti oli taitava kansanmuusikko. Perheeseen kuului viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Pekka oli lapsista kolmanneksi vanhin.

1886–1890

 

 

1890

 

nuori Pekka Halonen

Halonen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa Helsingissä. Opettajina olivat Carl Jahn ja Fredrik Ahlstedt. Opiskelutovereita mm. Albert Gebhardt, Kaarlo Vuori, Anna Bremer (myöh. von Bonsdorff), Ellen Thesleff ja Väinö Blomstedt. Vapaaoppilas köyhäintodistuksella. Elanto tuli koristemaalauksista sekä kuvitusten tekemisestä. Valmistui erinomaisin arvosanoin. 

 

 

Syksyllä Halonen lähti Pariisiin. Opiskeli marraskuusta maaliskuun alkuun 1891 Académie Julianissa, opettajina Jules Lefébvre ja Benjamin Constant. Ystävystyi ruotsalaisen taiteilijan Carl Wilhelmsonin kanssa.

1891

Suomeen toukokuussa, kesä Lapinlahdella Väinö Blomstedtin kanssa. Läpimurtoteos ”Niittomiehet” oli ensi kerran esillä syksyllä Helsingissä järjestetyssä Suomen Taiteilijain ensimmäisessä näyttelyssä. Ystävystyi läheisesti taiteilijoina aikaisemmin uransa aloittaneiden Eero Järnefeltin, Akseli Gallénin ja Emil Wikströmin kanssa. Lindemarckin apuraha. Marraskuussa takaisin Pariisiin, opiskelu Académie Julianissa.

1892

Académie Julian. Palasi Suomeen toukokuussa. Halonen voitti Suomen Taideyhdistyksen kilpailun ja sai rahapalkinnon. Myi ensi kerran teoksensa Taideyhdistyksen arpajaisiin. Hovingin matka-apuraha myönnettiin Haloselle. Kesällä matka Lapinlahdelta veljeä tapaamaan Sortavalan maalaiskunnan Myllykylään. Tutustui Myllykylästä kotoisin olevaan Maija Mäkiseen (s. 1.1.1873), tulevaan puolisoonsa. Maalasi kesällä Ruskealassa ”Oijustien” ja ”Kanteleensoittajan”. Syksyllä Helsinkiin, missä myös Maija Mäkinen opiskeli musiikkia. Marraskuussa sai Taiteilijaseuran jäsenyyden. Ensimmäinen tunnettu talvimaisema ”Kaivopuisto”. Kuvituspiirustuksia ”Suomi 19. vuosisadalla” -teokseen.

1893 Talvi Helsingissä. Kevättalvella valmistui Lapinlahdella ”Tukkinuotiolla” -teos. Sai anomansa valtion matka-apurahan. Kesä ja syksy kuluivat Myllykylässä. Osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn. Matkusti marraskuussa myös valtion apurahan saaneen Väinö Blomstedtin kanssa Tukholman ja Kööpenhaminan kautta Pariisiin.
1894

Pariisissa Halonen ja Blomstedt opiskelivat Académie Colarossissa, josta molemmat vaihtoivat pian Paul Gauguinin oppilaaksi. Halonen tutustui symbolismiin ja syntetismiin, mutta säilytti omassa taiteessaan realistiset lähtökohdat. Kiinnostui japanilaisuudesta ja osti japanilaisia puupiirroksia. Kiinnostui teosofiasta. Tolstoilaisen kristillisen etiikan kausi. Ensimmäiset alttarimaalaussuunnitelmat.

Heinäkuussa palasi kotimaahan Antwerpenin maailmannäyttelyn ja Lyypekin kautta. Hankki mökin Lapinlahden Akkalansaaresta. Kesä Lapinlahdella sekä Kirjavalahdella ja Myllykylässä. Teoksia ”Pyhäpäivä uudistalossa”, ”Soittotunnin jälkeen” ja ”Pihlaja”. Syksyllä Helsinkiin, jossa osallistui Taiteilijain syysnäyttelyyn. Vieraili alkutalvesta Emil Wikströmin vastavalmistuneessa Visavuoren ateljeehuvilassa Sääksmäellä.

 
1895

Pekka Halonen, Kaksoismuotokuva 1895
Avioitui 2.1.1895 Maija Mäkisen kanssa, koti Kirjavalahden Komoran taloon. Ensimmäiset merkittävät talvimaisemat ja luonnonlähikuvat. Talvimaisemia oli esillä ensi kertaa Taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä. Valtion matka-apuraha. Kesällä Maijan kanssa vaellusmatka Karjalasta Kainuuseen: Sortavalasta Pielisen, Kajaanin ja Oulun kautta Paltamon Kivesjärvelle. Tutustui nuoreen Eino Leinoon. Paltamossa maalasi teoksen ”Neiet niemien nenissä”, joka voitti Valtion henkilömaalauskilpailun ensimmäisen palkinnon. Talvi Komorassa ja Myllykylässä. Muita merkittäviä teoksia olivat muun muassa ”Kevättulva” ja ”Kaksoismuotokuva”.

1896

Esikoispoika Yrjö syntyi 4.3. Talvimaisemia Karjalassa, esim. ”Iltatunnelma” ja ”Talvipäivä Karjalassa”. Sai tilauksen Mikkelin kirkon alttarimaalauksesta. Matkusti toukokuussa Berliiniin katsomaan maailmannäyttelyä. Kesän perhe vietti Eliel Aspelin-Haapkylän vieraana Rauhalahdessa Iittalassa, jossa valmistui ”Amanda Rewellin” muotokuva sekä ”Vanajaveden aaltoja”. Vuoden pääteos ”Vainolaista vastaan”. Joulukuussa matkusti vaimon ja Albert Gebhardin kanssa Pietarin, Varsovan ja Wienin kautta Italiaan.

1897 Italian matkakohteina olivat Firenze, Siena, Rooma, Napoli, Pompeiji, Sorrento ja Venetsia. Firenzessä teki luonnoksia Mikkelin ja Kotkan kirkkojen alttarimaalauksiin. Tutustui antiikin maalaustaiteeseen Pompeijin seinämaalauksien välityksellä. Kiinnostui varhaisrenessanssin taiteesta ja erityisesti Masacciosta. Takaisin Suomeen Münchenin, Pariisin ja Bretagnen kautta. Kesä Sääksmäen Kalalahdessa, syksyllä Helsinkiin. Wuorion Kalevala-aiheinen tilaustyö ”Väinämöisen soitto” valmistuu, sen pari, ”Lemminkäisen lähtö Saaresta” valmistuu vasta 1900.
1898

Tytär Anni syntyi 28.2. Kesän perhe vietti Sortavalassa ja jouluksi muutettiin vuokra-asuntoon Tuusulaan. ”Virran rannalla” (1897) oli ensimmäinen Suomen Taideyhdistyksen Ateneumin taidemuseon kokoelmiin ostama Halosen teos. Halonen osallistui Venäjällä järjestettyyn yhteisnäyttelyyn.

1899

Tutustui talvisilla hiihtomatkoillaan uuteen ympäristöön ja löysi talonpaikaksi Tuusulanjärven Pitkäniemen. Kaupat tontista solmittiin toukokuun lopulla. Ensimmäiset Tuusula-maisemat ja -talvikuvat ”Talvinen iltarusko”, ”Heinäkuormia” ja ”Lumisia männyntaimia”. Mikkelin alttarimaalaus ”Ristiinnaulittu” valmistui toukokuussa. Kesän perhe vietti Sortavalassa sekä Pekan Heikki-veljen kanssa Karttulan Riuttalan erämaamaisemissa, jossa valmistuivat ”Erämaa”, ”Ateria” ja ”Viulunsoittaja” (1900). Talveksi perhe palasi Tuusulaan.
1900

Talvimaisemia Tuusulasta. Kotkan kirkon alttarimaalaus ”Kuninkaitten kumarrus” valmistui ja oli esillä Helsingissä ennen sijoitustaan lopulliseen paikkaan. Halonen oli mukana Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston näyttelykomiteassa ja järjesti mukaan valittujen teosten ennakkonäyttelyn Ateneumissa. Alkukesästä matkusti apurahan turvin Pariisiin. Suomen paviljongissa Haloselta pannoomaalaukset ”Avannolla” ja ”Ilveksen hiihtäjä”, jotka saivat hopeamitalin. Varsinaisessa näyttelyssä mm. ”Neiet niemien nenissä”, ”Erämaa”, ”Ateria” ja ”Ilta-aurinko”. Syyskesällä Halosten perhe oli Sortavalassa, talveksi palattiin Tuusulaan. Tien ja perustusten rakennustyöt Pitkäniemellä alkoivat. Ensimmäinen varsinainen monumentaalityö, ”Tienraivaajia Karjalassa”, valmistui Suomen Taiteilijain syysnäyttelyyn.

1901

HalosenniemiRakentaminen Tuusulassa käynnistyi toden teolla keväällä, ensimmäisenä valmistui sauna. Päärakennus saatiin asuttavaan kuntoon jouluksi, valmiiksi seuraavana vuonna. Henkilökuva ”Tyttö rannalla” sekä Joroisten kirkon alttaritaulu ”Vapahtaja ja nukkuvat opetuslapset  valmistuivat. Ateneum-lehden vuosikirjaan ”Seitsemän veljeksen” kuvitus yhdessä Axel Gallénin ja Åke Laurénin kanssa. Osallistui suomalaisen taiteen näyttelyyn Kööpenhaminassa. Kotimaassa osallistui Pirtin näyttelytoimintaan.

1902

Poika Erkki syntyi 25.1. Suunnitteli lavastuksen Kansallisteatterin vihkijäisissä esitettyyn J. H. Erkon ”Pohjolan häät” -näytelmään. Osallistuu Sezession-ryhmän järjestämään suomalaisen taiteen näyttelyyn Wienissä, sekä pohjoismaisen taiteen näyttelyyn Saksan Krefeldissä. Kesän perhe vietti Karjalassa. Syksyllä Poriin, jossa Axel Gallénin kanssa maalasi freskoja Juséliuksen hautakappeliin. Haloselta eteistilan freskot ”Kivityömiehiä” ja ”Ulvilan kirkko”, jotka tuhoutuivat jo 1903.

1903

Poika Antti syntyi 3.4. Teoksia ”Ilveksen jäljillä”, ”Aihe Laatokan rannoilta”, ”Heikki soittaa” sekä ”Piipunpolttaja”. Huvilan rakennusaikana (1901–1902) ja seuranneina vuosina sekä talon rakentajat, että kotiniemen maisemat ovat monien töiden aiheina. Osallistui pohjoismaisten taiteilijoiden kuvittaman Uuden Testamentin (1907) tekemiseen teoksilla ”Sokeana syntynyt” ja ”Tuhlaajapoika” (1904). Toinen palkinto valtion maisemamaalauskilpailussa. Sai Hovingin suuren matka-apurahan. Osallistui Albert Edelfeltin, Magnus Enckellin ja Eero Järnefeltin kanssa yhteisnäyttelyyn Berliinissä, Kölnissä ja Düsseldorfissa. Teki Järnefeltin kanssa lavastuksen Juhani Ahon ”Panu”-näytelmään.

1904

Matkusti vuoden alussa vaimon ja tämän sisaren kanssa Pietarin ja Wienin kautta Italiaan, Firenzeen. Paluu kotimaahan Pariisin kautta huhtikuussa. Osallistui syksyllä Taiteilijain näyttelyyn. Tytär Marja syntyi 7.10.

1905

Kesän perhe vietti Lapinlahdella, jossa syntyi suurikokoinen ”Lepohetki”. Vuoden toinen pääteos oli Karstulan kirkon alttarimaalaus ”Kristus saarnaa veneessä”.

1906 Korpiromantiikan kausi päättyi ja perhe vietti kesän saaristossa, Vironlahden Mustamaan saaressa. Siellä syntyi Taidetta kouluihin ry:n Töölön kansakouluun tilaama monumentaalityö, ”Huviretki”, joka valmistui vuoden lopulla. Merimaisemien lisäksi ”Kahvinkeittäjä”, ”Torpan tyttö” ja ”Naisen pää”. Halonen järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä. Tytär Elina syntyi 3.11. 
1907

Kesän perhe vietti Lapinlahdella, ja Akkalansaaressa syntyi monumentaalinen kansankuvaus ”Työstä lähtö”. Muita teoksia olivat ”Pyykinpesijät” ja ”Syksyinen raita”. Halonen voitti valtion maisemamaalauskilpailun, teoksella ”Tuonelan joki”.

1908

Osallistui seitsemällä teoksella Suomen taiteen näyttelyyn Pariisissa. Kutsuttiin Salon d’Automnen sosietääriksi, jäseneksi. Uutta enteilivät kotiniemen kevätaiheet kuten ”Veneentervaaja” ja ”Koivikko”. Kesällä Porkkalan saaristossa, ulkona maalattujen alastonkuvien sarja alkoi, ”Tyttö rannalla”. Yhteisnäyttely Arttu ja Eemil Halosen kanssa Turussa, yksityisnäyttely Helsingissä ”Päivän” huoneistossa eli Pirtissä.
1909

Kesä Heinävedellä ja Myllykylässä. Uusi kirkkaiden värien kolorismi ja voimakas siveltimen käyttö alkoivat, alastontutkielmien lisäksi uusia aiheita ovat sisäkuvat ja asetelmat. Teoksia ”Kevättalvi”, ”Lastenkamari”, ”Lohipato”, ”Asetelma”, ”Kaalinkupuja”. Ensimmäinen oma grafiikkanäyttely: pehmytpohjaetsauksia.

1910 Kotiniemen talvi- ja kevätaiheita ”Talvipäivä”, ”Pyykki kuivuu”. Seitsemäs lapsi Sakari syntyi 17.9.
1911–1912

Tutki erityisesti keväisiä hankia ja sulavan jään kimmellystä. Kesät Päijänteellä, Harmoisissa, jossa teoksia rantamaisemaan sijoitetuista alastomista lapsista tai nuorista.

1913

Kotiniemen maisemia, puutarha- ja sisäkuvia ”Kevättalvea”, ”Taimilava”, ”Tomaatteja”. Luonnoksia toteutumattomiin alttarimaalauksiin ”Vapahtajan tulo Jerusalemiin” (Johanneksen kirkko, Helsinki), ”Kristuksen kaste” (Luumäen kirkko). Luonnoksia myös Viipuriin tuomikirkkoon tilattuun työhön. Tekee kokeiluja puulevyille (pannoo) maalaamisesta.

1914 Keväällä maalasi Kolilla, josta maisema-aiheita. Viipurin tuomiokirkon alttarimaalaus ”Ristiltäotto” valmistui. Muita teoksia ”Tuusulanjärvi jäätyy”, ”Kevättalvi”, ”Iltatunnelma”, ”Tytöt saunamatkalla”. Osallistui balttilaisen taiteen näyttelyyn Malmössa.

 
1915–1916

Pekka Halonen kirjastonurkkauksessa vuonna 1915 

Kirkkaat värit ja voimakas siveltimen käyttö alkoivat pehmentyä ja tyyntyä ja luonnonmukainen maisemataide palaa etusijalle. Osti vuonna 1916 kesäpaikan Kuhmoisten Kivikoskelta ja sikäläiset aiheet mm. koskikuvat ja korpimaisemat, sekä kesäkuvat vakiintuivat Tuusula-aiheiden rinnalle. Osallistui 1916 suomalaisen taiteen näyttelyyn Tukholman Liljevalchin taidehallissa. Vuosina 1916–1918 teki kokeilunomaisesti monotypioita. Kymmenluvun puolivälistä lähtien siirtyi enenevästi yhteisnäyttelyistä laajoihinkin yksityisnäyttelyihin, esiintyen säännöllisesti keväisin Strindbergin tai Stenmanin taidesalongeissa.

1917 Kevätmaisema-aiheet valtasivat alaa talviaiheiden rinnalle. Kesä Judinsalossa Päijänteellä.
1918 Tytär Kaija syntyi 27.1. Sodan vuoksi Tuusulassakin oli levotonta ja perhe kärsi ruokapulasta. Teoksia muun muassa ”Kevättalvi”, ”Nuoren tytön muotokuva”, ”Lukeva tyttö”. Salassa maalattu ”Valkoiset” oli tekijänsä kannanotto tapahtumiin. Kesän perhe vietti pulaa paossa Lapinlahdella, jossa maalasi Väisälänmäki-aiheisia teoksia.
1919–1922

Taiteellisesti täyspainoista luonnonlyriikkaa: vuonna 1919 ”Lumi sulaa”, ”Halosenniemi talvella”, ”Syksyisiä haapoja”, vuonna 1920 ”Ensi lumi”, ”Keväinen ranta”, ”Kevättalven rinne”, ”Kotajärvi, kesämaisema”, vuonna 1921 ”Talvinen ranta”, ”Jäänlähdön aika”, ”Lumisateen jälkeen”. Kesät Kuhmoisissa, poikkeuksina 1919, joka vietettiin Päijänteellä, Harmoisissa ja kesä 1922 Lohjalla.

1923

Halonen löysi Nilsiän talviset erämaat ja Kinahmin vaaramaisemat. Niukkaväriset, mutta sävyissään rikkaat, hopeanharmaat ja vihertävänharmaat tunnelmamaisemat alkoivat hallita lopputuotantoa. Kesää vietettiin Päijänteellä, Tehin rannalla.

1924 Ikkunan ääressä”, ”Outokumpu talvella”. Halonen sai tilaustyön Kansainliiton kansainvälistä työtoimistoa varten Valtioneuvostolta. Aluksi teki harjoitelmia Outokummun tehdasmiljööstä. Lopullisen maalauksen miljöö löytyi Kotakoskelta Kuhmoisista.
1925

Kansainliittoa varten tilattu monumentaalityö ”Tukinuitto” valmistui. Halonen matkusti luovutustilaisuuteen Geneveen sekä Pariisiin. Sai professorin arvonimen 60-vuotispäivänään. Muita teoksia ”Tyttöjä työntämässä venettä vesille”, ”Onkiva poika”. Toukokuussa ruotsalainen taidemaalari prinssi Eugen vieraili Halosenniemessä.

1927 Haloselle myönnettiin Ranskan kunnialegioonan kunniamerkki.
1928

Sarja talvimaisemia, muun muassa ”Kivikosken mylly talvella” ja Halosenniemessä maalattu ”Mänty lumisateessa”. ”Saunanrakentajat”-maalaus valmistui ja se ostettiin Malmön museon kokoelmiin 1930.

1933

Pekka Halonen kuoli 1.12.1933 kotonaan Halosenniemellä Tuusulassa.